Miau.
Toi emäntä ilmestyi viikko sitten mummolaan, ja mä jotenkin arvelin että ehkä siinä kohta lähtö kotiin tulee. Ajattelin kuitenkin ottaa rennosti viimeiset lomapäivät ja tässä teille pari kuvaa minun, Spockin ja Maxin lomasta.
Tässä mä vastaanotan Spockia kun se tulee sisälle. Se ei ollenkaan osaa päättää näin talvella että onko se ulkona vai sisällä. Se tahtoo aina ulos, mutta tulee sitten viiden minuutin päästä takaisin sisälle ja valittaa että jalkoja palelee. Ja sitten kohta se huutaa taas että "Mummo mä tahon ulooooos!". Ja jos mummo ei heti päästä niin se menee ja repii mummon lempisohvaa.
Sit kun mä oon vähän niinkuin jotenkin kummallisesti joutunut tuon Maxin alapuolelle meidän arvojärjestyksessä, niin mä aina joudun odottamaan että se syö ensin. Meillä kun on yhteinen raksukuppi portaitten alapäässä, me sitten vuorotellen syödään. Ois sillä Maxilla omakin, mutta sen mielestä mun kupissa on parempia raksuja. Tuossa tuolilla mä aina odottelen ja tuijotan kun mun raksut katoaa sen raksumonsterin mahaan. Enkä mä uskalla tehdä mitään kun se muuten lyö mua kuonoon. Ja voi mahdoton sillä on terävät kynnet. Aijai.
Onneksi me on kuitenkin päästy selvyyteen näistä elämisjärjestelyistä niin että molemmat mahtuu samaan taloon. Ei me olla vielä koskaan tapeltu kun kumpikin tietää missä rajat menee. Mun paikka on vintissä, ja Maxin paikka saunassa. Yritti se kerran vinttiin mutta mä tein kyllä harvinaisen selväksi että sinne ei muilla kuin Spockilla ole asiaa. Max taas elelee kaikessa rauhassa saunan lauteilla, varsinkin keskiviikkoisin ja lauantaisin. Tämä kuva on kylläkin otettu maanantaina joulusaunan jälkeen kun Max valtasi lauteet ihmisten jälkeen. Eikö oo ihan mukavan näköinen kaveri tuo Max, vaikka se vähän kärttyinen onkin välillä...
Kaikenkaikkiaan oli tosi hauska loma, enkä millään olis halunnut lähteä kotiin. Mutta sitten kun mä taas näin kodin ja mun oman peiton ja kaikki tutut paikat, niin oli kyllä tosi ihana nukahtaa rauhassa peiton alle kun mikään ei pelota!
T: Tuuli
